Mikä on IPBES?

Hallitustenvälinen luontopaneeli eli The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) on itsenäinen toimielin, jonka jäsenvaltiot perustivat vuonna 2012. IPBESin tavoitteena on vahvistaa tieteen ja käytännön toimijoiden välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojelun ja kestävän käytön sekä ihmisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

IPBESin rakenne

IPBESin rakenne
 

Yleiskokous: IPBESin päättävä elin – koostuu IPBESin jäsenvaltioiden edustajista – kokoontuu yleensä kerran vuodessa. Suomi on yksi IPBESin jäsenvaltioista.
Tarkkailijat: Näihin kuuluvat valtiot, jotka eivät vielä ole IPBESin jäseniä; luonnon monimuotoisuuden suojelun yleissopimus (The Convention on Biological Diversity, CBD) ja muut luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kansainväliset sopimukset; muut aiheeseen liittyvät YK:n toimielimet; sekä joukko muita luonnon monimuotoisuuden kanssa työskenteleviä järjestöjä ja viranomaisia.
Toimisto: Muodostuu IPBESin puheenjohtajasta, Ana María Hernández Salgar, neljästä varapuheenjohtajasta ja viidestä virkailijasta, jotka huolehtivat IPBESin hallinnollisista tehtävistä.
Monialainen asiantuntijapaneeli: Viisi asiantuntijajäsentä kultakin viideltä YK:n maantieteelliseltä alueelta; tehtävänä seurata IPBESin tieteellistä ja teknistä toimintaa. Ruotsalainen professori Marie Stenseke on yksi MEP:n eurooppalaisista jäsenistä.
Sidosryhmät: Näitä ovat kaikki IPBESin tuotosten sisällöntuottajat ja loppukäyttäjät.
Asiantuntijaryhmät: Koostuvat valituista tutkijoista ja asiantuntijoista, jotka kokoavat IPBESin kansainväliset arvioinnit ja muut valmisteltavat selvitykset.
Sihteeristö ja tekninen tuki: Tukevat IPBESin yleiskokousta, toimistoa ja monialaista asiantuntijapaneelia, sekä toimeenpanevat IPBESin työtä ja hallinnollisia tehtäviä.

Sihteeristöä johtaa IPBESin toiminnanjohtaja, Dr. Anne Larigauderie. Sihteeristön päämajaa Bonnissa isännöi Saksan Liittohallitus.


Kuinka voit osallistua?

IPBESissä on yli 130 jäsenvaltiota. Suuri joukko kansalais- ja muita järjestöjä, kansainvälisiä sopimuksia ja kansalaisryhmiä osallistuu IPBESin toimintaan tarkkailijoina. Tuhannet sidosryhmät tieteellisistä asiantuntijoista yliopistojen ja tutkimuslaitosten, paikallisyhteisöjen ja yksityisen sektorin edustajiin ovat osallisina ja hyötyvät IPBESin työstä.

Kuinka osallistua IPBESin toimintaan
 

IPBESin työhön on mahdollista osallistia usein eri tavoin:

  • Osallistumalla asiantuntijana valmiksteltavaan arviointiin – joko kirjoittajana, toimittajana tai vertaisarvioijana.
  • Tukemalla IPBESin kapasiteetin ja tiedon rakentamista tuomalla mukaan asiantuntemusta, tietoa tai muita voimavaroja.
  • Toimimalla alueellisena tiedotus- ja viestintäkumppanina.
  • Koordinoimalla sektorikohtaista IPBESin sidosryhmien verkostoa.
  • Osallistumalla IPBESin nuorten asiantuntijoiden (Young Fellows) ohjelmaan.

Ensimmäinen askel toimintaan osallistumiseksi on rekisteröityä IPBESin sidosryhmäksi. Se on maksutonta ja mahdollistaa säännöllisen tiedonsaannin IPBESin toiminnasta ja osallistumismahdollisuuksista. Rekisteröidy sivujen kautta.

IPBESin merkitys

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti ja luonnon ihmiselle tuottamat hyödykkeet eli ekosysteemipalvelut liittyvät kaikkeen ihmisen toimintaan ja ovat keskeisiä YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut auttavat tuottamaan ruokaa ja puhdistamaan vettä, ne säätelevät ilmastoa ja jopa sairauksien leviämistä.

Kenttäkerros on kuollut saasteiden takia. Kuva Riku Lumiaro.
Ihminen tuhoaa luonto nopeammin kuin koskaan historiansa aikana. IPBESin tekemän selvityksen mukaan 47 % luonnon ekosysteemeistä on jo vähentynyt.

Kuitenkin niitä heikennetään nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. IPBES kokoaa toiminnassaan yhteen parhaan asiantuntemuksen eri tieteenhaaroista ja yhteisöistä tarjotakseen käytäntöön sovellettavaa tietoa sovellettavaksi kaikilla hallinnontasoilla, yksityissektorilla ja kansalaisten keskuudessa.

Mitä IPBES tekee?

IPBESin toiminta voidaan ryhmitellä neljään päätoimialaan

  • Arvioinnit: Aiheina erilaiset teemat (esim. kasvien pölytys), menetelmälliset kysymykset (esim. ennusteet ja mallinnus) sekä maailmanlaajuisesti että alueellisesti (esim. keväällä 2019 valmistunut maailmanlaajuinen arviointi luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista).
  • Politiikkatoimien tuki: Työkalujen ja menetelmien tunnistaminen, niiden käytön ja jatkokehittämisen edistäminen.
  • Kapasiteetin ja tiedon rakentaminen: Jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien keskeisten kapasiteetti-, asiantuntemus- ja tietotarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen.
  • Tiedotus ja viestintä: IPBESin työn saavutettavuuden ja vaikutuksen varmistaminen.

Millainen on IPBES tuottama arviointiraportti?

Ensimmäinen IPBESin tuottama arviointi, joka käsitteli pölyttäjiä, kasvien pölytystä ja ruoan tuotantoa valmistui vuonna 2016. Työhön osallistui 77 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa, ja sen pohjana oli noin 3.000 tieteellistä julkaisua sekä 60 ympäri maailmaa sijaitsevan alkuperäis- ja paikallisyhteisön asiantuntemukseen pohjautuvaa tietoa. Arviointiraportin päättäjille suunnattu yhteenveto-osa hyväksyttiin IPBESin yleiskokouksessa keväällä 2016.

Pölytysarvioinnin päätuloksia ja -viestejä

Maailmanlaajuisesti ruoantuotannosta jopa 577 miljardin USD arvosta on riippuvaista pölyttäjistä.

  • Eläinpölytyksestä riippuvaisen maataloustuotannon määrä on kasvanut 300% viimeisen 50 vuoden aikana, mutta pölyttäjistä riippuvaisten viljelykasvien tuotannon kasvu ja satojen tasaisuus ovat alhaisemmat kuin pölytyksestä riippumattomilla kasveilla.
  • Lähes 90% kaikista luonnon kukkakasveista on ainakin jossain määrin riippuvaisia eläinpölytyksestä.
  • 16% selkärankaispölyttäjien lajeista uhkaa maailmanlaajuinen sukupuutto - saarien lajeista jopa 30% on uhattuja - ja sukupuuttojen todennäköisyys on kasvamassa.
  • Torjunta-aineet, mukaan lukien neonikotinoidi-ryhmän hyönteistorjunta-aineet, uhkaavat pölyttäjiä maailmanlaajuisesti, vaikkakaan pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta.
  • Pölyttäjien tilannetta on mahdollista vahvistaa erilaisin toimin, ulottuen monimuotoisemmista elinympäristöistä kestävän maatalouden edistämiseen, perinteisten käytänteiden kuten elinympäristömosaiikkien ja viljelykierron tukemiseen, laajempaan koulutukseen ja tiedonlevitykseen, pölyttäjien vähäisempään altistamiseen torjunta-aineille, sekä parempaan tarhamehiläisen yhteiskuntien hoitoon.

Kaikki IPBES Assessment Reports

Mehiläispesiä. Kuva Riku Lumiaro.
Mehiläispesiä rypsipellon laidalla varmistamassa pölytyksen onnistumista. Tutkimuksien mukaan mehiläiset eivät kuitenkaan pysty korvaamaan luonnon pölyttäjien tekemää työtä. Ilman luonnon pölyttäjiä sadot pienenevät mehiläispesistä huolimatta.

Yhteystiedot

Hallitustenvälinen Luontopaneeli (Intergovernmental Platform for Biodiversity and Ecosystem Services)   
www.ipbes.net
Sähköposti: secretariat@ipbes.net
Puhelin: +49 228 815 0570
Osoite: 10th floor, Platz der Vereinten Nationen 1, D-53113 Bonn, Germany


Seuraa IPBESiä


 

Julkaistu 22.10.2019 klo 14.23, päivitetty 31.10.2019 klo 9.08