Luontopaneeli

Kansainvälistä yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseen

Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta luonnon monimuotoisuuden kato jatkuu. Tilanteen korjaamiseksi perustettiin vuonna 2012 Panamassa hallitusten välinen IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) paneeli. Paneelin jäseninä on tällä hetkellä 124 valtiota, Suomi mukaan lukien. Kansainvälisen paneelin tavoitteena on vahvistaa tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Infograafi uhanalaisista lajeista Suomessa
Suojelusta ja luonnon hoidosta huolimatta Suomen lajisto uhanalaistuu. Suomi ei ole kansainvälisistä ja kansallisista tavoitteista huolimatta onnistunut pysäyttämään lajien uhanalaistumista ja häviämistä.

Luontopaneeli toteuttaa osaltaan kansainvälisen IPBES-paneelin tavoitteita kotimaassa. Ympäristöministeriön asettama, monitieteinen Luontopaneeli aloitti toimintansa toukokuussa 2015. Paneelin puheenjohtajana ensimmäisellä toimikaudella 2015–2018 toimi professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta. Luontopaneelin toisella kaudella 2019–2022 puheenjohtajana toimii professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Luontopaneelissa on 22 jäsentä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, Suomen Akatemiasta ja aiheen kannalta keskeisistä ministeriöistä. Paneelin sihteeri on Suomen ympäristökeskuksesta.

Kulleroniitty. Kuva Riku Lumiaro.
Monimuotoinen luonnonkukkaniitty. Suomen kaikki perinneympäristö ovat joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia. Perinneympäristöjen lajeista 24 % on uhanalaisia.
 

Tieteellisiä arviointeja päätöksenteon tueksi

Kansaivälinen IPBES-paneeli tuottaa päätöksenteon tueksi tieteelliseen sekä paikallisten ja alkuperäisasukkaiden kokemusperäiseen tietoon perustuvia arviointiraportteja luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tilasta. Ensimmäisen toimintakauden keskeisiä töitä tulee olemaan monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tilan arviointi globaalisti ja alueellisesti.

Sen lisäksi on käynnissä tai käynnistymässä neljä globaalia teema-arviointia, joiden aiheina ovat pölyttäjät ja ruuan tuotanto, heikentyneiden maa-alueiden ennallistaminen, vieraslajit ja niiden kontrollointi sekä monimuotoisuuden kestävä käyttö ja suojelu.

Luontopaneeli toimii tieteen ja politiikan rajapinnassa

Luontopaneelin tavoitteena on, kansainvälisen paneelin tapaan, toimia tieteen ja politiikan rajapinnassa. Paneeli tulee nostamaan keskusteluun IPBESin kannalta ajankohtaisia kysymyksiä, esimerkiksi viestimällä kansainvälisen IPBESin laajojen arviointiraporttien tuloksista eri tahoille ja Suomen oloihin soveltaen.

Ennallistettua kanervanummea. Kuva Riku Lumiaro.
Umpeenkasvanutta kanervanummea on ennallistettu Jurmon saarella Saaristomeren kansallispuistossa.

Luontopaneelin tehtävänä on myös lisätä IPBES-paneelin ja sen tekemän työn tunnettavuutta Suomessa. Tutkijoiden sekä muiden asiantuntijoiden aktivointi ja innostaminen mukaan IPBES-työhön sekä kansallisesti että kansainvälisesti kuuluu myös paneelin tehtäviin. Suomalaisia tutkijoita onkin jo mukana mm. luonnon ja sen hyötyjen arvottamiseen, politiikkakeinoihin ja ennallistamisen liittyvissä kansainvälisissä prosesseissa.

Julkaistu 26.9.2019 klo 15.14, päivitetty 1.11.2019 klo 7.37